Minna Tarkka (m-cult) käy läpi muutamia dokumentoinnin kannalta tärkeimpiä hankkeita, joita hän on ollut tekemässä. Hän siirtyy alustuksensa jälkeen puheenvuoronsa pääpainopisteeseen, eli metadataan. Metadata on hyvin olennainen osa tiedon tai sisällön käytettävyyttä. Metatieto (metadata, liitännäistieto, kuvailutieto) on tietoa tiedosta eli kuvailevaa ja määrittävää tietoa jostakin tietovarannosta tai sisältöyksiköstä. Esimerkiksi tyypillistä metatietoa ovat CD-levyn tiedot (levyn nimi, esittäjä, säveltäjä, päivämäärä) tai tekstidokumentin tiedot (viimeksi tallennettu, omistaja, versio, sijainti, julkaisupäivämäärä jne.). Metadatan avulla laajasta aineistosta voidaan noutaa haluttu sisältö. Minna käyttää esimerkkinä M2HZ -kanavan websivuston näkyvyyttä hakukoneissa, jonka mahdollisti sisällön säntillinen ja kuvaileva ”taggaaminen”. Minna jäsentää osuvasti, että metadata on ihmisen ja tietojärjestelmän välinen rajapinta, joka mahdollistaa tietoresurssien löytymisen käyttämällä yksinkertaisia hakutermejä. Minnan mielestä metadatamenetelmät tulisi standardisoida, mikä mahdollistaisi yksittäisten tietojärjestelmien linkittämisen ja näin muodostaisi suuren semanttisen verkon. 

Vinkkejä

- Laadukas metadata kuvaa sisältöä eri ulottuvuuksilla riittävän tiheästi ja yhdenmukaisesti.
- Älä käytä käsitteitä, jotka kuvataan palvelun muun metadatan tai tietokenttien kautta (esim. Ohjelman tai tekijän nimi)
- Yleistä! Pyri “keskittämään” käsitteitä yleisiin termeihin, vältä hajontaa samankaltaisten sanojen kesken (eli vältä synonyymejä!). Toisaalta on usein mielekästä hajottaa erityisiä ilmiöitä kuvaavat yhdyssanat tai sanaparit alkeisosiinsa: (esim. “työelämä”, “työolot”, “työaika” - > “työelämä” tai “paikallishistoria” - > “paikallisuus”, “historia”)
- Luo tagit sisällön tärkeimmän merkityksen pohjalta, ei listaamalla kaikkia kuvattavan sisällön aiheita. Pyri objektiivisuuten, vältä omaa tulkintaa tai fiilistelyä.
- Pyri oikeaan “rakeisuuteen”: metadata voi olla aluksikarkeampaa, mutta aineiston karttuessa tarvitaan tarkempia määrityksiä. Tagipilven pitäisi antaa pikavalotus siihen mistä palvelussa on kyse.
- Syötä sanat suomenkielen oikeassa kieliasussa ja muodossa, laita tagi-kentässä pilkut käsitteiden väliin.

Hyvä metadatakäytäntö noudattaa informatiikan ja asiasanoituksen periaatteita, joihin kuuluu myös käytäntöjä yksikkö- ja monikkomuodosta.
Monikossa: kaikki asiat jotka voidaan listata...
- ihmiset ja roolit: lapset, perheet, somalit, tarjoilijat, poliitikot
- tapahtumat: festivaalit, konsertit, vaalit, mielenosoitukset, kyläjuhlat, näyttelyt...
- kaupunkiympäristön osat : kaupunginosat, kadut, raitiovaunut, rakennukset, kirjastot, koulut, puistot....
- muut fyysisen ympäristön osat : vaatteet, työkalut jne
Yksikössä:
- materiaalit :  kivi, ruoka, metalli, vesi
- abstraktit ilmiöt: rakkaus, ystävyys, muoti, masennus
- luonnon ja yhteiskunnan ilmiöt: säätila, sade, liikenne, kauppa, viestintä, terveydenhuolto, kaupunkisuunnittelu, historia, politiikka, muoti,
- toiminta: shoppailu, matkailu, viljely...
- taidelajit:  teatteri, musiikki, kuvataide, mediataide, kirjallisuus..

Tietoa Minnasta

Minna Tarkka on toiminut mediataiteen kentällä tuottajana, kuraattorina ja kouluttajana 1980-luvun lopulta. Hän on ollut perustamassa alan kotimaisia järjestöjä ja koulutusohjelmia sekä tuottanut useita kansainvälisiä yhteishankkeita ja tapahtumia. Mediakulttuuriyhdistys m-cult ry:n toiminnanjohtajana hän on ollut vastaavana tuottajana mediataiteen dokumentaatiohankkeissa (mm. Rajapinnalla-dokumenttisarja, Kuukauden mediataiteilija). Tarkan erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat online-arkistot ja metadatan käytännöllinen ja kokeellinen soveltaminen.