Maria Candia ja Kalle Kuisma (m-cult) kertovat dokumentaation toimittamisesta. Heillä on kummallakin pitkä kokemus M2HZ -kaupunkitelevision ohjelmien teosta sekä erityisesti 'Kuukauden mediataiteilija'. -ohjelmasarjasta. He pystyvätkin antamaan runsaasti käytännön vinkkejä dokumentaation teosta ja muistuttavat myös taiteilijoita siitä, että teoksista kannattaa kertoa helposti ymmärrettävin termein.

Vinkkejä

Ennakkosuunnittelu ja käsikirjoittaminen
- Mikä teoksessa on olennaisinta kontekstin kannalta? Mikä jää elämään välittömän julkaisun jälkeenkin?
- Taiteeseen liittyvässä dokumentaatiossa pääosassa ovat teokset, joille haastattelulla luodaan “lukuohjeet”
- Mikä on teoksen muoto ja miten sen voi videolla välittää parhaiten? Teoksen ja haastattelun suhde, haastattelun kysymykset ja aihepiirit. Tarvitaanko useampi kamera?
- Ekonomisuus! Suunnittelun avulla vältetään liian suuren materiaalimäärän kertyminen, mikä nopeuttaa editointia.

Kuvaus
- Kuvauspaikan valinta; näyttely jossa teos esillä, taiteilijan työhuone, muu teemaan sopiva paikka?
- Rauhallinen aika mennä sisään teokseen ja tekijän ajatusmaailmaan!
- Valo-olosuhteet: mediataidetta kuvatessa haasteena isot kontrastit pimeän ja valolähteen välillä. Haastattelu hyvä toteuttaa luonnonvalossa mikäli mahdollista.
- Ääniympäristö ja mikitys: hyvä äänen tallennus on ohjelman laadun kannalta yksi oleellisimpia tekijöitä!
- Yksikin kuvaaja riittää 2-kameratuotantoon: toinen kamera jalustalla staattisena, käsivaralla kuvatut lisähavainnot.

Haastattelu
- Tuo tekijän intentiot esiin!
- Konteksti, jossa taiteilija toimii ei välttämättä avaudu jälkipolville - teoksessa keskeisten käsitteiden ja tekniikoiden selittäminen
- Aineiston editoitavuus: Lauseiden toisto tarvittaessa, tarkentavat kysymykset, täydelliset lauseet tyyliin “teos xx on” (ei “siinä on”) tai “tein tämän” (ei “kuten äsken sanoin, tein tämän”). Muista myös: kuvakokojen vaihtelu otosten välillä!
- Negaation (“en ole kiinnostunut teknologiasta rahan takia, vaan …”) sijaan positiivinen sanonta (olen kiinnostunut teknologiasta, koska...)
- Taiteilija pääosassa: haastattelija pois kuvasta ja äänestä (ellei erityisesti alleviivata tämän roolia)

Kuvituskuvat ja muu aineisto
- Kuvituskuvat eli ns. “B-roll” rikastavat havainnollisuutta ja sujuvoittavat editointia
- Mahdollinen musiikki ja teoksen alkuperäinen äänitiedosto talteen
- Luonnokset, piirrokset, valokuvat...
- Kuvakaappaukset näytöltä, screen recording

Editointi, jälkityöt ja julkaiseminen
- Olennaisen viestin tiivistäminen - ajatellen tulevia yleisöjä!  Esim. vastaako ohjelma kysymyksiin mitä, missä, milloin, miksi, kuka?
- Dokumentaatio on enemmän viestintää kuin taidetta (taide on dokumentoitavassa teoksessa) - toisaalta hyvä dokumentaatio ei ole persoonaton tallenne vaan tekijän sekä teoksen oloinen
- Kuvituskuvat, musiikki, tunnukset, credits….
- Ääni- ja värikorjaukset tekevät ohjelmasta julkaisukelpoisen
- Julkaisuympäristön mukaan export-formaatti, selkeä nimi ohjelmalle ja metadatan lisääminen

Installaatio / tilateos
- Monta kuvakulmaa ja kuvakokoa: yleiskuvasta (YK) materiaaliyksityiskohtiin (ELK)
- Kameran liike rauhallisesti ja harkiten + vakaat otokset pääosassa!
- Meno teoksen sisään kameran avulla: pelkän tallentamisen sijaan kokemuksellisuus
- Katsojien läsnäolo: hyvä kuvata sekä ilman että katsojien kanssa

Tapahtuma
- Samat asiat kuin tilateoksessa: kokemuksellisuus, kuvakulmat
- Onko tapahtumassa jotain ajatonta, mikä nousee fiiliksen yli?
- Tapahtuma on prosessi! Ja dokumentaatio yhdistelmä ennakkosuunnittelua ja improvisaatiota
- Äänityksen huomioiminen, jatkuva hyvälaatuinen ääni mikseristä tai mikistä + liikkuva kamera
- Teos (mitä esitetään) + Katsojat (kokijat): molemmat yhdessä ja erikseen
Vuorovaikutteinen / generatiivinen teos
- Käyttödemot: miten vuorovaikutus tai käyttöliittymä toimii?
- Screen grab / screen recording -tallenteet netti- ja ohjelmistopohjaisista teoksista
Osallistava teos
- Prosessi -> seurantadokumentti: Suunniteltava ennalta ne vaiheet ja hetket jotka on tärkeä taltioida!
- Tekijän lisäksi osallistujien eli kanssatekijöiden haastattelu
- Kuvitusaineistoa talteen prosessin varrelta, luonnokset, still-valokuvat työpajoista jne.

Tietoa Mariasta ja Kallesta

Maria Candia on toiminut mediataidetta esittelevien netti- ja videosisältöjen toimittajana m-cultissa vuodesta 2003 (mm. ISEA2004-symposiumin taiteilijaesittelyt, mediataiteen tietopalvelu). Yhdessä Kalle Kuisman kanssa hän on toimittanut 'Kuukauden mediataiteilija' -ohjelmasarjaa sekä useita tapahtumadokumentaatioita, joissa hänen vastuualueenaan on ollut taiteilijahaastattelut ja editointi. Taiteilijana Maria Candia tunnetaan science fiction -teoksistaan kirjailijanimellä Megatron Braineater sekä Taru N. Hohtonen -nimellä julkaistuista remix- ja musiikkivideoistaan.

Kalle Kuisma on tuottanut lukuisia kokeellista taidetta ja kaupunkikulttuuria käsitteleviä video-ohjelmia. Kehittäessään m-cultin nettitv-kanava M2HZ-ohjelmistoa Kuisma on toteuttanut joukon yhteistuotantoja eri yhteisöjen kanssa (mm. Erkki Pirtolan syvähaastattelut, Kotimaan Teknokatsaus). 'Kuukauden mediataitelija' -ohjelmasarjan Kuisma käynnisti 2008 ja vastaa ohjelmien kuvauksesta ja  editoinnin jälkitöistä. Taiteilijana Kuisma toimii mm. Random Doctors -VJ-ryhmässä sekä Klava-yhtyeessä. Lisäksi hän on toiminut taiteilija- ja muusikkoyhdistys Vadelma ry:n puheenjohtajana sekä käynnistänyt yhteisöllisiä kulttuurihankkeita, joihin kuuluu mm. Korppi-radio.