Toukokuussa 2016 Kiasmassa järjestetty 'Tilallisen ja tapahtumallisen mediataiteen dokumentointi' -seminaari käsitteli erityisesti tapahtumallisten, tilallisten (installaatio), paikkasidonnaisten, interaktiivisten, osallistavien ja/tai generatiivisten mediataideteosten dokumentointia. Tällaisista teoksista ja prosesseista usein ainoa ja tärkein osa, jonka voi pitkäaikaisesti säilyttää ja digitaalisesti arkistoida, on sen dokumentaatio.  Tällöin dokumentaation ja metatiedon laatu vaikuttavat keskeisesti siihen, mitä kyseisestä teoksesta välittyy tuleville sukupolville.

Tälle sivustolle on koottu seminaarin antia videoiden muodossa ja vinkkejä mediataiteen dokumentoimiseen ja arkistointiin: miten teokset ja tapahtumat tulisi tallentaa ja toimittaa, ja mitä metadataa teoksista tulisi tarjota. Materiaali tarjoaa taiteilijoille, opiskelijoille ja muille alan toimijoille parhaita käytäntöjä eri tyyppisten mediateosten dokumentoinnissa.

Hyvä ja tarkoituksenmukainen dokumentaatio auttaa taiteilijoita portfolion rakentamisessa ja omassa tiedottamisessa. Myös museot ja muut taiteenostajat ovat heränneet hyvän dokumentoinnin tarpeellisuuteen.

Puhujina toimivat mediataiteen dokumentaatiota pitkään harjoittaneet asiantuntijat.  Seminaarin järjesti Pixelache yhteistyössä m-cultin kanssa osana Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa ja AV-Arkin koordinoimaa 'Strategia mediataiteen pitkäaikaisarkistoinnille' -hanketta.
 

Vinkit mediataiteen dokumentoimiseen

Yleiset vinkit mediataiteen onnistuneeseen taltiointiin ja arkistointiin:

1. Kuvaaminen ja äänittäminen
• Mikä teoksessa on olennaisinta?
• Edellyttääkö dokumentointi myös taiteilijan haastattelemista?
• Kuvauspaikan valinta (silloin kun kyse muusta kuin näyttelytilasta) tärkeää
• Kuinka monella mikrofonilla / kameralla saadaan dokumentointi tehtyä?
• Tarvitseeko teoksen taltiointi lisäksi valaisukalustoa?
• Hanki kuvituskuvaksi luonnoksia, piirroksia, valokuvista ja kuvakaappausta näytöltä
• Kuvaa myös yleisöä nauttimassa teoksesta!
• Miten pienellä materiaalimäärällä saadaan teoksen muoto välitettyä?


2. Aineiston editointi ja muuntaminen sekä metadata
• FullHD (kuva: 1920x1080, 25 fps | ääni: 48KHz, stereo) hyvä editointiprojektin muoto
• Olennaisen tiivistäminen
• Dokumentaatio enemmän viestintää kuin taidetta, mutta ei persoonaton tallenne
• Tekstien lisääminen kuvan päälle antamaan lisäinformaatiota
• Ääni­ ja värikorjaus
• Valmis video viedään ulos julkaisuympäristön (YouTube, Vimeo yms.) mukaiseen muotoon
• Metadata: Mitä, missä, milloin? Jos mahdollista, tulee metadata sisällyttää aineiston kuvailuksi niissä tiedostomuodoissa ja julkaisuympäristöissä, joissa se on tuettu.
• Valmiin videon pakkaaminen h.264 video+mp3 audio ­pakkauksella hyvä arkistointikäytäntö. Tarjoaa erinomaisen tila / laatusuhteen
• Hyviä ilmaisia editointiohjelmia: mm. Davinci Resolve Lite, Hitfilm Express, Openshot, Blender


3. Julkaisu ja saataville saattaminen
Kaupalliset palvelut (aineiston saatavuus ja löydettävyys hyviä, säilyvyys kyseenalaista):
• https://vimeo.com
• https://www.youtube.com
• https://www.flickr.com
• https://soundcloud.com

Äänitaide
• Muu ry:n ja Kansalliskirjaston musiikkikirjastohanke; ehdotuksellaan voi lähestyä Rita Leppiniemeä: rita@muu.fi

Websivujen arkistointi
• http://verkkoarkisto.kansalliskirjasto.fi (Lähetä palautetta palautelomakkeella → lähetä puuttuva www­sivu)
• http://www.archive.org/

Tekijät

​Videoiden kuvaus ja editointi: Kalle Kuisma
Verkkosivuston tekstit: Mari Keski-Korsu ja Albert Laine
Verkkosivuston koosto: John Fail
Verkkosivuston ulkoasu: Agnieszka Pokrywka
Seminaarin konsepti: Kati Åberg, Mari Keski-Korsu, Petri Ruikka & Minna Tarkka
Seminaarin tuotanto: Mari Keski-Korsu ja Petri Ruikka